Onko teillä ollut tajuamisen hetkiä?

Sana on vapaa!

Onko teillä ollut tajuamisen hetkiä?

ViestiKirjoittaja Pistaasi » 25.08.2018 20:34

Onko teillä ollut syviä tajuamisen hetkiä? Tai onko teillä ollut kokemuksia omasta pienuudesta ja kuolevaisuudesta. Jos on ollut niin koitteko ne ahdistavana vai helpottavana?

Minä tajusin selkeästi oman pienuuteni kerran makoillassani viltillä tähtitaivaan alla. Kaikki huolet tuntuivat oudoilta ja mitättömiltä siinä tajuttessaan kuinka pikkuriikkinen olen ja silti niin olemassa ja osa maailmankaikkeutta.
Kukka ja lintu ovat ilon opettajia.
~ Sören Kierkegaard
Avatar
Pistaasi
Vuoden Torikahvilalainen
Vuoden Torikahvilalainen
 
Viestit: 27493
Liittynyt: 07.12.2015 22:29
Paikkakunta: 25 000–28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta galaksin kierteishaarojen välissä.

Re: Onko teillä ollut tajuamisen hetkiä?

ViestiKirjoittaja Pekka6 » 25.08.2018 20:54

Noh, sellainen tapaus mistä voi huoletta kirjoittaa, eikä
silti tule leimatuksi pahaksi noidaksi on vuosien takaa:

Pikkupoikana ollessani äiti puki aina ulkotamineet päälle.
Kerran keksin, että aion sanoa äidille suoraa ja samantien
ihan mitä tahansa mikä vaan tulee seuraavaksi mieleen.

Hetkisen aika ehdin miettiä ja huolestua, että entä
jos mieleen tuleekin kiroilua, niin sanonko senkin.

Mutta heti pienen huolestumisen jälkeen sain
sellaisen ajatuksen, että "eräs tyttö tulee huomenna
kylään". Samalla mietin, että olipa hassu sattuma,
kun noin siisti ajatus tuli mieleen ja olin hieman
pettynyt.

Seuraavana päivänä leikin ulkona ja huomasin
kun äiti avasi ulko-oven ja huusi, että arvaas kuka
tuli?

Sen verran voin kertoa, että kyseinen tyttö tuli
meille kylään ensimmäistä kertaa, eikä hänellä
ollut iän puolesta ajokorttia ja asui vielä yli 30
kilometrin päässä. Eikä meillä vielä ollut puhelinta.
älä tuijota avatarTANI
Avatar
Pekka6
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
 
Viestit: 8940
Liittynyt: 10.12.2015 17:16

Re: Onko teillä ollut tajuamisen hetkiä?

ViestiKirjoittaja Pistaasi » 25.08.2018 20:55

Pekka6 kirjoitti:Noh, sellainen tapaus mistä voi huoletta kirjoittaa, eikä
silti tule leimatuksi pahaksi noidaksi on vuosien takaa:

Pikkupoikana ollessani äiti puki aina ulkotamineet päälle.
Kerran keksin, että aion sanoa äidille suoraa ja samantien
ihan mitä tahansa mikä vaan tulee seuraavaksi mieleen.

Hetkisen aika ehdin miettiä ja huolestua, että entä
jos mieleen tuleekin kiroilua, niin sanonko senkin.

Mutta heti pienen huolestumisen jälkeen sain
sellaisen ajatuksen, että "eräs tyttö tulee huomenna
kylään". Samalla mietin, että olipa hassu sattuma,
kun noin siisti ajatus tuli mieleen ja olin hieman
pettynyt.

Seuraavana päivänä leikin ulkona ja huomasin
kun äiti avasi ulko-oven ja huusi, että arvaas kuka
tuli?

Sen verran voin kertoa, että kyseinen tyttö tuli
meille kylään ensimmäistä kertaa, eikä hänellä
ollut iän puolesta ajokorttia ja asui vielä yli 30
kilometrin päässä. Eikä meillä vielä ollut puhelinta.

:hymis: Hieno muisto!
Kukka ja lintu ovat ilon opettajia.
~ Sören Kierkegaard
Avatar
Pistaasi
Vuoden Torikahvilalainen
Vuoden Torikahvilalainen
 
Viestit: 27493
Liittynyt: 07.12.2015 22:29
Paikkakunta: 25 000–28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta galaksin kierteishaarojen välissä.


Paluu Yleinen keskustelu



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Icemonkey3, KeijoKeke, Tarleena ja 5 vierailijaa